Lämpöpumppu ei aina riitä ainoaksi lämmitysmuodoksi omakotitalossa. Kovimmilla pakkasilla, suurissa tai huonosti eristetyissä taloissa sekä vanhoissa rakennuksissa lämpöpumpun teho ei yksinkertaisesti riitä kattamaan koko lämmitystarvetta. Tällöin tarvitaan lisälämmitystä tai hybridijärjestelmä, jossa lämpöpumppu hoitaa peruskuormaa ja toinen lämmönlähde toimii tukena vaativimmissa olosuhteissa.
Väärin mitoitettu lämpöpumppu nostaa lämmityslaskua juuri silloin, kun pakkanen on pahimmillaan
Kun lämpöpumppu on mitoitettu liian pieneksi tai valittu väärälle talotyypille, se joutuu turvautumaan sähkövastukseen eli suoraan sähkölämmitykseen kovimmilla pakkasilla. Tämä tapahtuu juuri silloin, kun sähköä kuluu eniten ja se on kalleinta. Käytännössä säästöt katoavat niinä kuukausina, jolloin niitä eniten tarvitsisi. Oikein mitoitettu järjestelmä tai harkittu hybridijärjestelmä poistaa tämän ongelman kokonaan.
Yksi lämmitysmuoto harvoin riittää vanhan talon kaikkiin tilanteisiin
Vanhat omakotitalot on rakennettu aikana, jolloin energiatehokkuusvaatimukset olivat toisenlaiset. Niiden lämmöneristys on usein heikko, ikkunat vuotavat ja lämmitystarve vaihtelee huomattavasti vuodenajan mukaan. Yksittäinen lämpöpumppu, joka toimii hyvin syksyllä ja keväällä, voi olla täysin riittämätön tammikuun pakkasilla. Tämä ei tarkoita, ettei lämpöpumppua kannata asentaa, vaan että se kannattaa suunnitella osaksi laajempaa kokonaisuutta alusta alkaen.
Milloin lämpöpumppu ei riitä yksinään?
Lämpöpumppu ei riitä yksinään, kun talon lämmitystarve ylittää laitteen tehon kovimmilla pakkasilla. Ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde heikkenee merkittävästi ulkolämpötilan laskiessa alle miinus 15–20 asteen, ja tällöin sähkövastus tai erillinen lisälämmitys ottaa vastuun. Mitoitus, talon koko ja eristystaso ratkaisevat.
Käytännössä lämpöpumppu mitoitetaan usein niin, että se kattaa noin 70–80 prosenttia vuotuisesta lämmitysenergiantarpeesta. Loput katetaan lisälämmityksellä. Tämä on täysin normaali ja taloudellisesti järkevä ratkaisu, koska kaikkein kylmimmät päivät ovat harvinaisia, eikä niihin kannata mitoittaa koko järjestelmää.
Maalämpöpumppu on tässä suhteessa eri asemassa: se toimii tasaisesti ympäri vuoden, koska maaperän lämpötila pysyy vakaana riippumatta ulkolämpötilasta. Siksi maalämpö pystyy useimmiten toimimaan ainoana lämmitysmuotona, kun taas ilmavesilämpöpumppu tarvitsee useammin tuekseen lisälämmityksen.
Miksi pakkanen heikentää lämpöpumpun tehoa?
Ilmavesilämpöpumppu ottaa lämpöenergian ulkoilmasta. Kun ulkoilma jäähtyy, siitä saatava energia vähenee ja pumpun hyötysuhde eli lämpökerroin laskee. Alle miinus 15 asteen lämpötiloissa useimmat ilmavesilämpöpumput toimivat selvästi heikommin kuin normaaliolosuhteissa, ja osa laitteista lähestyy toimintarajaansa.
Lämpökerroin kuvaa, kuinka monta kilowattituntia lämpöä laite tuottaa yhtä käytettyä sähkökilowattituntia kohden. Lauhkealla säällä lämpökerroin voi olla 3–4, mikä tarkoittaa merkittävää säästöä. Kovalla pakkasella sama arvo voi laskea lähelle yhtä, jolloin laite ei enää ole sähkölämmitystä tehokkaampi.
Tämän takia lämpöpumppuihin on usein sisäänrakennettu sähkövastus, joka käynnistyy automaattisesti, kun ulkolämpötila laskee laitteen tehokkaaseen toimintarajaan. Vastus pitää lämmön riittävänä, mutta se kuluttaa sähköä suoraan ilman lämpöpumpun hyötysuhdetta. Tästä syntyy kustannuspiikki talvilaskuihin, jos tilannetta ei ole otettu huomioon suunnittelussa.
Mitkä talot tarvitsevat väistämättä lisälämmityksen?
Lisälämmitystä tarvitsevat erityisesti suuret, huonosti eristetyt tai vanhemmat omakotitalot, joiden lämmitystarve on korkea. Myös talot, joissa on korkeat huoneet, paljon ulkoseiniä tai suuri ikkunapinta-ala, vaativat enemmän lämmitystehoa kuin kompaktit, hyvin eristetyt rakennukset.
Käytännössä seuraavat tilanteet johtavat lähes aina lisälämmityksen tarpeeseen:
- Talo on rakennettu ennen 1980-lukua ilman nykyaikaisia eristysvaatimuksia
- Lämmitettävä pinta-ala ylittää 200 neliömetriä
- Talossa on vesikiertoinen lattialämmitys, joka vaatii tasaista ja suurta tehoa
- Rakennuksessa on useita kerroksia tai se on muodoltaan pitkä ja kapea
- Talon vaippa on saneeraamatta eikä vastaa nykymääräyksiä
Vanhan talon LVI-saneerauksen yhteydessä on tärkeää arvioida kokonaisuus: pelkkä lämpöpumpun asennus ilman eristysparannuksia tai oikein mitoitettua lisälämmitystä voi johtaa pettymykseen sekä odotettua suurempiin energialaskuihin.
Mitä lisälämmitysvaihtoehtoja lämpöpumpun tueksi on?
Yleisimmät lisälämmitysvaihtoehdot lämpöpumpun tueksi ovat suora sähkölämmitys, varaava takka tai tulisija, pellettikattila sekä kaukolämpöliityntä. Oikea valinta riippuu talon rakenteesta, olemassa olevasta lämmitysjärjestelmästä ja siitä, kuinka usein lisälämmitystä tarvitaan.
Suora sähkölämmitys on yksinkertaisin vaihtoehto ja usein jo valmiina talossa. Se toimii hyvin silloin, kun lisälämmitystä tarvitaan vain harvoina kylminä päivinä vuodessa. Jos pakkaspäiviä on paljon, pelkkä sähkölämmitys lisälämmönlähteenä voi tulla kalliiksi.
Varaava takka tai puuhella on monessa suomalaisessa kodissa luonteva täydennys. Se tuottaa lämpöä edullisesti ja toimii sähkökatkojenkin aikana. Pellettikattila puolestaan sopii taloihin, joissa on jo vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä ja joissa lämmitysenergiantarve on suuri.
Kaukolämpöliityntä on mahdollinen vaihtoehto, jos tontti sijaitsee kaukolämpöverkon alueella. Se on varmatoiminen ja vaatii vähän huoltoa, mutta edellyttää liittymismaksun ja sopii parhaiten hybridijärjestelmän osaksi.
Mikä on hybridijärjestelmä ja milloin se kannattaa?
Hybridijärjestelmä yhdistää lämpöpumpun ja toisen lämmönlähteen samaan kokonaisuuteen. Lämpöpumppu hoitaa peruskuormaa silloin, kun se on energiatehokkainta, ja toinen lämmönlähde ottaa vastuun kovimmilla pakkasilla tai kulutushuipuissa. Järjestelmä ohjautuu automaattisesti tilanteen mukaan.
Hybridijärjestelmä kannattaa erityisesti silloin, kun talossa on jo toimiva kattila tai muu lämmitysjärjestelmä, johon lämpöpumppu lisätään rinnalle. Tällöin ei tarvitse uusia koko lämmitysjärjestelmää kerralla, vaan lämpöpumppu ottaa hoitaakseen suurimman osan lämmityksestä ja vanha järjestelmä toimii varalähteenä.
Taloudellisesti hybridijärjestelmä on usein järkevä ratkaisu suurissa taloissa, joissa pelkän lämpöpumpun mitoittaminen koko tarpeen mukaan tulisi kalliiksi. Pienempi lämpöpumppu kattaa valtaosan vuotuisesta energiantarpeesta, ja lisälämmitys hoitaa loput. Investointikustannus pysyy kohtuullisena, ja säästöt syntyvät silti merkittävinä.
Miten tietää, onko lämpöpumppu oikein mitoitettu?
Lämpöpumppu on oikein mitoitettu, kun se kattaa noin 70–80 prosenttia talon vuotuisesta lämmitysenergiantarpeesta ilman, että sähkövastus joutuu käymään jatkuvasti kovilla pakkasilla. Mitoituksen pohjana käytetään talon lämpöhäviölaskelmaa, jossa otetaan huomioon pinta-ala, eristystaso, ikkunat ja ilmavuodot.
Selkein merkki alimitoituksesta on se, että lämmityslaskut ovat odotettua suuremmat talvella ja lämpö ei tunnu riittävältä kovilla pakkasilla. Toisaalta ylimitoitettu laite käynnistyy ja sammuu liian tiheästi, mikä kuluttaa laitetta ja heikentää hyötysuhdetta.
Oikean mitoituksen varmistaa ammattimainen lähtötilanteen kartoitus ennen asennusta. Jonpex tekee jokaiselle kohteelle yksilöllisen arvion, jossa selvitetään talon todellinen lämmitystarve, sopiva laiteteho ja se, tarvitaanko lisälämmitystä. Näin vältytään sekä ali- että ylimitoitukselta, ja investointi tuottaa odotetut säästöt.
Hyvä nyrkkisääntö on, että jos olet epävarma mitoituksesta tai lämpöpumppusi tuntuu käyvän jatkuvasti täysillä talvella, tilanne kannattaa tarkistuttaa ammattilaisella. Väärä mitoitus on yksi yleisimmistä syistä siihen, että lämpöpumppuun kohdistuvat säästöodotukset eivät toteudu.
Haluatko selvittää, riittääkö lämpöpumppu talosi ainoaksi lämmitysmuodoksi vai tarvitaanko lisälämmitystä? Ota yhteyttä Jonpexiin ja arvioimme tilanteesi yhdessä. Kerromme rehellisesti, mikä ratkaisu sopii juuri sinun talollesi ja Uudenmaan olosuhteisiin. Tavoitat meidät myös puhelimitse numerosta +358 44 0554034.